Kulmala

Kulmala

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Wiman suvun historia

Viman Aarne ja Hilda viimeinen maallinen leposija on Karja-lohjan kirkkomaalla. Hilda Elina os.Linden, sisar Hilja miehensä kanssa lepäävät kirkkomaalla. Niin myös osa Lindenin suvun jälkeläisiä.

Kirkko maat ovat mielenkiintoisia paikkoja mm. sukujen historian kannalta ja sieltä saa vahvistuksia myös muualla kuolleiden ihmisten kautta. Kuten Aarnen veljestä Nestor Wimanista joka oli liittynyt punaisiin kapinan 1917-18 aikana.
Moni paikkakuntalainen myös Lönnhammarin kylästä lähti uuden aatteen puolesta taistelemaan.
Nestor vangittiin Tammisaaren vankileiriin jossa hän kuoli n. 22 vuoden ikäisenä.
Länsi-uusimaalla oli paljon punakaartilaisia olihan alueella asumassa pientalollisia ja palkollisia ihmisiä.
Olen monesti ihmetellyt ettei pienviljelijä ja vaarini Aarne liittynyt punaisiin niin kuin veljensä.
Aarne valitsi puolueettoman linjan ja sillä hän todennäköisesti pelasti perheensä elämän.

Karja-Lohjan hautausmaalle pystytetty punaisten muistomerkki  22 nimeä joista 2 naista ja 20 miestä kertoo karusti heidän kuolinilmoituksen todellisuuden, elämän henkäys on kuitenkin syvällisempi todellisuus kuin maan päälliset päivämäärät. Sielunvaellus jatkuu toisenlaisessa muodossa.

Punaisten muistomerkistä sain ensi tiedon hengen ulottuvuuden kautta. Kun astuin kirkkomaan rautaportista sisälle 1990 luvun lopulla aurinkoisena elokuun iltapäivänä, näin hengessäni kaksi miestä, mustiin vaatteisiin pukeutunutta noin 100 metrin päässä hautausmaalla oikealla puolella, tiesin vanhasta kokemuksesta että siellä oli heidän kauttaan jotakin näytettävää.
Paikallinen seurakunta on jo vuosikausia sitten ominnut Vimanin hautapaikan itselleen mutta tästä huolimatta olemme Maikan kanssa hoitaneet hautaa säännöllisesti, näin seurakunta on jättänyt haudan rauhaan.

Wimannin suku vaikutti Kiskon alueella 1880 luvulla ruotsinkielisinä joitakin kauppakirjoja ja ns langetteja säilynyt jäämistöstä.  Aarnen vanhemmat Daavid ja Sofia Wiman asuivat torppareina mm. Haapalinnan kartanon mailla, monien muiden torppareiden kanssa.
"Kavaston puusillalla kummittelee" oli äidilläni tapana sanoa, kun kiskon tietä ajeltiin.
Kavaston puusilta on kylän keskellä , alavan maan notkossa hevoset vankkureineen hypähtivät sillan kohdalla pelästyessään kummitusta.